Unettomuus, unihäiriöt – mikä niitä aiheuttaa?

Työpaikan kahvinurkkauksessa voi valittaa huonoista unista, mutta syytä harvoin tutkitaan. Confidon psykiatri Mari-Liis Laanetun mukaan näitä ovat ahdistus, stressi sekä masentuneet ajatukset ja tunteet. "Varsinaiset unihäiriöt ovat hyvin harvinaisia. Useimmiten häiriintynyt uni kertoo, millainen mielentilamme on ja miten selviämme siitä. Huomataan, että emme nuku hyvin", Laanetu sanoi.

Löydät Confidon klinikoilta SleepAngel-unituotteita, jotka ovat tukevia ja turvallisia allergikoille ja astmaatikoille.

Lähde: Marilin Vikat, Postimees Health

Yöllä herääminen voi olla merkki ahdistuneisuushäiriöstä

Jos uni on huonoa pitkään, se viittaa todennäköisesti mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöön. "Jos häiriön kanssa toimitaan, uni yleensä normalisoituu. Se kulkee käsi kädessä mielentilan kanssa", psykiatri vahvisti.

Huonosti nukkuva henkilö yrittää parantaa untaan eikä välttämättä mieti, miksi hän nukkuu huonosti. Niinpä hän ryhtyy toimiin perhelääkärin vastaanotolla toivoen tilanteen helpottavan unilääkkeellä. "Potilaat kertovat ottavansa unilääkkeen illalla, nukahtavansa, mutta ovat edelleen hereillä kahdelta tai kolmelta aamuyöllä. Taustalla oleva ahdistus ei anna heidän pysyä unessa", Laanetu totesi. Myös painajaiset, jotka usein herättävät heidät, johtuvat pääasiassa jännityksestä.

Jos mieliala- tai ahdistuneisuushäiriötä ei hoideta ja ihmiset käyttävät rauhoittavia ja unilääkkeitä uneliaisuuden aikaansaamiseksi, heille voi kehittyä riippuvuus unilääkkeistä alkuperäisen häiriön pahenemisen lisäksi.

Ei tarvitse huolehtia muutamasta huonosti nukutusta yöstä

Psykiatri vahvisti, että jos stressaavina aikoina – esimerkiksi ennen tenttiä – unirytmissäsi ilmenee joskus oikosulku, se on täysin normaalia, eikä muutamasta huonosti nukutusta yöstä kannata liikaa huolehtia. Jos sinulla on kuitenkin ollut vaikeuksia nukahtaa pitkään, heräilet jatkuvasti öisin tai heräilet jatkuvasti liian aikaisin aamulla, sinun kannattaa selvittää syy.

Miten parantaa unen laatua?

Unen ei tulisi olla liian lyhyttä – seitsemän–kahdeksan tuntia tulisi riittää keskivertoaikuiselle. Lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän unta, kun taas vanhemmat ihmiset tarvitsevat vähemmän unta. Unen aikana aivot pääsevät eroon ylimääräisestä, mukaan lukien myrkyllisistä proteiineista, ja tieto tallentuu pitkäaikaiseen muistiin. Seuraavana päivänä hyvät yöunet tarkoittavat parantunutta tarkkaavaisuutta ja valppaampaa mieltä.

Tavat, jotka voivat häiritä unta

Energialisäravinteiden käyttö voi myös johtaa unettomiin öihin, koska keho ylistimuloituu. Kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia, kuten teetä, Coca-Colaa ja energiajuomia, ei ehdottomasti tulisi juoda lounaan jälkeen. Nukkumaan ei myöskään tulisi mennä aivan täydellä tai tyhjällä vatsalla. Nukkumaan tulisi mennä suunnilleen samaan aikaan joka ilta.

Liikunta ja uni

Iltaliikunta voi myös olla univaras. Laanetun mukaan ihmiset haluavat väsyttää itsensä, mutta todellisuudessa korkea fyysinen aktiivisuus nostaa ruumiinlämpöä, mikä estää kehoa siirtymästä rauhallisempaan tilaan. Univaikeuksista kärsivien tulisi välttää hiihtoa klo 16 jälkeen ja mieluummin liikkua ennen puoltapäivää.

Aerobinen liikunta on erittäin tärkeää unen ja mielenterveyden kannalta. Lenkkeilyn, pyöräilyn tai reippaan kävelyn, joka hengästyttää hieman ja nostaa sykettä, tulisi olla osa rutiiniasi vähintään kolme kertaa viikossa puolen tunnin ajan.

Pidä tauko.

"Hyvin usein ei tiedä ollenkaan, miten levätä. Tuntuu siltä, että pitäisi tehdä jotain hyödyllistä koko ajan, muuten tuntee syyllisyyttä. Kukaan ei voi eikä halua olla aktiivinen koko ajan – se ei ole kestävää. Jos on ollut ylikuormittunut ja alkaa menettää uniaan, siitä on tehtävä johtopäätöksiä", psykiatri sanoi.

Lepo on paras tapa välttää stressiä ja loppuunpalamista

Sinun täytyy vieroittaa itsesi jatkuvasta puhelimen ja sähköpostin tarkistamisesta iltaisin, mikä pitää aivosi jatkuvasti jännittyneinä, vaikka se saattaakin tuntua itsensä rauhoittelemiselta. "Aivot eivät lepää, koska ne vaihtavat jatkuvasti tietoa. Ne eivät pysty sammuttamaan itseään tai tekemään muita mukavia asioita." Laanetun mukaan lepo on kuitenkin paras tapa välttää stressiä ja loppuunpalamista.

Kun et saa unta: Huolestuttavat ajatukset estävät sinua nukahtamasta

Jos huolestuttavien ajatusten sokkelo estää sinua nukahtamasta, voit kokeilla yksinkertaista tapaa keskeyttää päässäsi pyörivän ongelmien langan. Sinun tarvitsee valita yksi neutraali sana, jota alat toistaa mielessäsi kahden sekunnin välein – tämä katkaisee ajatusten kierteen ja unen pitäisi tulla pian. Jos uni ei kuitenkaan tule, sinun kannattaa nousta sängystä. ”Älä jää pyörimään ja pyörimään ja miettimään yhä ahdistuneemmin, miksi en saa unta. Mene toiseen huoneeseen tai tee jotain muuta, kunnes uni alkaa tulla”, Laanetu opetti. Jos uni on usein häiriintynyt, voit kokeilla myös melatoniinivalmistetta, jota saat apteekista.

Alkoholi häiritsee unirytmiä

Unettomuutta yritetään usein hoitaa alkoholilla. ”Ihmiset sanovat usein, että jos he ottavat shotin konjakkia tai lasillisen viiniä, he nukahtavat. Mutta sitten he silti heräävät keskellä yötä. Alkoholi häiritsee uni-valveillaolorytmiä entisestään”, vahvisti Laanetu. Unihäiriöistä ja ahdistuneisuus-mielialahäiriöistä kärsivien tulisi välttää yö- ja vuorotyötä, koska se lisää stressihormonien määrää ja vaikeuttaa henkisen tasapainon ja sitä kautta unirytmin ylläpitämistä.

Masennus ja uni

Masennukseen voi liittyä myös hypersomniaa – taipumusta nukkua liikaa. ”Masennuksen pääoire on energian puute ja väsymys, jotka voivat ilmetä haluna vain nukkua. Se on myös mahdollisuus olla käsittelemättä vaikeita asioita, paeta arkea”, Laanetu sanoi. Pitkäaikaisempien univaikeuksien, jotka voivat liittyä ahdistukseen ja mielialahäiriöihin, yhteydessä tulee ottaa yhteyttä perhelääkäriin , psykiatriin tai psykologiin .